Sinut on KutsuttuVapauteen!

Aina silloin tällöin kun luen raamattua, kirjoittelen ylös ajatuksiani oppimastani uusista asioista. Tällä nettisivulla julkaisen niistä osan; ei kuitenkaan kaikkia. Toivon että löytäisit niistä jonkun ahaa-elämyksen tai että saisit niistä jonkun siunauksen itsellesi. Suurimmalta osalta ne ovat kuitenkin omia näkemyksiäni siitä, miten tietyt raamatunpaikat pitää tulkita. Sinun ei tarvitse olla samaa mieltä kaikista asioista mitä kirjoitan. Mutta ota talteen ne kohdat mitkä ovat hyviä, mikäli olet kykeneväinen ottamaan niitä vastaan. Herra sinua siunatkoon ja päästäköön sinut armonsa virtaan.

(Huomio! KJV tarkoittaa jäljempänä raamatunkäännöstä King James Version, vuodelta 1611)

Ja kun hän nosti silmänsä tuonelassa, vaivoissa ollessaan, näki hän kaukana Aabrahamin ja Lasaruksen hänen helmassaan (Luuk.16:23).

Tässä jakeessa ilmenee, että rikkaan miehen henki oli siirtynyt tuonelaan. Tämä siitäkin huolimatta, että hänen maallinen ruumiinsa haudattiin maan päälle (jae 22). Rikkaan miehen hengellä oli oma henkiruumis tuonelassa. Jos hänellä ei olisi ollut henkiruumista, hän ei olisi koskaan pyytänyt saada Lasaruksen sormesta vesipisaran omalle kielelleen (jae 24). Ja totta kai, tuolla samaisella henkiruumiilla oli myös silmät, koska sanassa sanotaan: "...hän nosti silmänsä tuonelassa, vaivoissa ollessaan..." (Luuk.16:23). Koska rikkaalla miehellä oli jopa kuoltuaan sekä silmät että kieli, hänellä on täytynyt olla henkiruumis. Henkiruumis voi tuntea tuskaa, kuten tämä rikas mies tunsi liekissä ollessaan (jae 24). Henkiruumis ei ole yhtä rajoittunut kuin meidän nykyinen liharuumiimme. Liharuumis muuttuu aikojen saatossa maaksi jälleen, mutta henkiruumis on osa meidän henkeämme, sitä osaa, joka on ikuisesti pelastettu tai kadotettu.

Ja Herra Jumala kasvatti maasta kaikkinaisia puita, ihania nähdä ja hyviä syödä, ja elämän puun keskelle paratiisia, niin myös hyvän- ja pahantiedon puun (1.Moos.2:9).

Eedeniin puutarhassa oli ensinnäkin tavallisia puita, mutta myös kaksi muuta puuta, jotka poikkesivat kaikista muista puista. Yksi niistä oli "elämän puu" ja toinen "hyvän ja pahan tiedon puu". Merkille pantavaa on, että "hyvän ja pahan tiedon puu" aiheutti hengellisen kuoleman ihmisille, koska he söivät siitä puusta, vaikka Jumala varoitti siitä. Sitä vastoin "Elämän puu", oli puu, jonka hedelmistä (tai lehdistä) ihminen olisi saanut itselleen kuolemattomuuden (1.Moos.3:22). Mutta koska he söivät ensin kielletystä puusta, heille ei annettu enää mahdollisuutta syödä "elämän puusta". Koska ihminen tottelemattomuutensa takia koki hengellisen kuoleman, hän menetti myös yhteyden Jumalaan. Kaikista muista puista ihminen olisi saanut syödä, jopa elämän puusta, mutta hyvän- ja pahantiedon puusta hän ei saanut syödä. Ihminen uskoi käärmeen muodossa olevan perkeleen valheen ja uskotteli itselleen että sittenkin saa syödä siitä. Sen seuraamukset ovat meille kaikki tiedossa. Kaikki me olemme saaneet siitä kärsiä erilaisten kirouksien muodossa. Mutta Jumala oli armollinen ja päätti antaa ihmisille vielä uuden mahdollisuuden tulla Hänen yhteyteensä, Jeesuksen sovitustyön kautta. Usko Herraan Jeesukseen Kristukseen tulisi antamaan meille takaisin elämän. Eikä siinä kaikki, sillä Jumala päätti istuttaa saman elämän puun, taivasten valtakuntaan. Kun taivaan kansalaiset sitten syövät puun lehtiä he tulevat terveiksi vaivoistaan (Ilm.22:2). Tätä kohtaa en ole ehkä täysin ymmärtänyt vieläkään, sillä ennen tämän raamattupaikan löytämistä ja sen ymmärtämistä, uskoin että uskovaiset paranee kaikista entisistä vaivoistaan jo siinä vaiheessa kun he kuolevat, tai "nukahtavat", kuten Jeesus asian kerran ilmaisi (Mat.9:24). Ehkä elämän puun tervehdyttämisvaikutukset koskettavat myös ihmisten henkistä ja sielullista puolta. Sillä sanotaanhan sanassa, että siellä taivaassa (uudessa Jerusalemissa) ei ole murhetta, ei parkua eikä kipua (Ilm.21:4). Lopullinen parantumisemme tapahtuu vasta taivaassa. Siellä olemme kirkastetussa ruumiissamme täydellisen ehyet, kokonaisvaltaisesti, sekä hengen, sielun että ruumiin puolesta.

Mutta kun hän tätä ajatteli, niin katso, hänelle ilmestyi unessa Herran enkeli, joka sanoi: "Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa tykösi Mariaa, vaimoasi; sillä se, mikä hänessä on siinnyt, on Pyhästä Hengestä (Mat.1:20).

Tuohon aikaan oli kansalla tapana kutsua niitä miehiä jotka olivat polveutuneet Daavidin sukujuuresta, Daavidin pojiksi. Tämä samainen tapa tai lausahdus oli myös tässä kyseisessä jakeessa Herran enkelin suulla, sillä hän sanoi: "Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa tykösi Mariaa...".
Matteuksen evankeliumista löytyy kaksi erillistä tapausta jossa molemmissa kaksi sokeata ihmistä huutaa Jeesusta avukseen sanoilla, "Daavidin poika, armahda meitä". Paikat raamatusta ovat seuraavat: Mat.9:27 sekä Mat.20:30.
Molemmat tapaukset ovat nimenomaan kaksi eri tapahtumaa jo siitäkin syystä, että ensimmäisessä tapauksessa sokeat seurasivat Jeesusta huutaessaan nuo sanat. Tietenkin heitä talutettiin, koska eiväthän sokeat voi itse seurata Jeesusta. Toisessa tapauksessa sokeat istuivat. Siis kaksi eri tapahtumaa ja yhtensä neljä eri ihmistä sai näkönsä jälleen koska Jeesus halusi armahtaa heidät. Jeesus kosketti kaikkien neljän silmiä omilla käsillään ja silloin he paranivat.

Kun saastainen henki lähtee ihmisestä, kuljeksii se autioita (kreik. "anudros"= ilman vettä) paikkoja ja etsii lepoa, eikä löydä (Mat.12:43).

Parempi käännös (KJV): "Kun saastainen henki lähtee ihmisestä, hän kuljeksii halki vedettömien alueitten, etsiskellen lepoa eikä löydä" (KJV).

Suomalainen käännös on tässä heikko. Miksi saastainen henki lähtisi etsiskelemään itselleen lepoa autioista paikoista? Eivät demonit ole tulleet viettämään toimettomuuden päiviä maan päälle, ollaksensa siellä missä ihmisiä ei ole. Maailma ei ole perkeleen kätyreille lepokoti, vaan paikka jossa jokaisella on oma tehtävänsä ja vastuu-alueensa. Saastaiset henget etsivät nimenomaan aina uusia uhria vanhojen tilalle (mikäli eivät syöksy takaisin tuonelaan eksorsismin kautta), koska vasta uuden uhrin löytäessään, he saavat jonkunlaisen "rauhan". He ovat levottomia jos eivät saa toteuttaa perkeleen tahtoa.

Ihmisten ajatusten hallinta, ja sen kautta myös heidän tekojensa hallinta, on demonien tärkein päämäärä. Sitä kautta he pystyvät eksyttämään ihmiset pois valosta ja totuudesta jotka löytyvät Jeesuksesta. Tämän jälkeen perkeleellisten voimien on helppo syöstä heidät tuonelaan heidän kuoltuaan.

Saastainen henki, eli demoni, on rauhaton ihmisen ulkopuolella vain siksi, koska sen tavoite on päästä ihmisen sisälle asumaan. Tämän se halua koska se on saatanan tahto, jotta pystyisivät manipuloimaan ihmismieltä sisältäpäin. Hän yrittää järkkymättömänä ja päämäärätietoisena pitää uhrinsa perkeleen puristusotteessa aina kuolemaansa saakka. Sillä vasta kun siirtyminen ajasta ajattomuuteen tapahtuu, he ovat varmoja siitä että uhri joutuu myös kadotukseen. Ja vasta silloin heidän mestarinsa pitkäntähtäimen tahto toteutuu.
Kreikankielisen alkutekstin mukaan saastaiset henget etsivät uhrejaan, ei suinkaan autioissa paikoissa, vaan alueista joissa ei ole vettä. Mahdolliset uhrit löytyvät siis vedettömillä alueilla mikä ei fyysisessä mielessä tarkoita aavikkoa, vaan pikemminkin aluetta, missä jumalattomuus ja synti rehottavat. Kyseessä ei ole oikeasta vedestä, vaan vertauskuvannollisesti hengellisestä vedestä. Koska näin on, on myös selvää, että saastaiset henget etsivät uhrejaan alueista joissa ei ole hengellistä vettä. Mikä on siis tämä hengellinen vesi?
Vasta kun tiedät mikä on hengellinen vesi, tai jumalallinen vesi, tajuat miksi demonit pyrkivät löytämään uhreja vedettömistä alueista, eli alueista missä Jumalan Henki ei pääse vaikuttamaan. Jokainen ihmismieli, joka sulkee Jeesuksen elämänsä ulkopuolelle, on eräänlainen vedetön alue.
Jeesus sanoi: "Jos sinä tietäisit Jumalan lahjan...sinä pyytäisit häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä" (Joh.4:10). Näissä Jeesuksen sanoissa oleva "elävä vesi" on hengellistä vettä, sillä se joka juo Jeesuksen antamaa vettä, hän ei ikinä janoa, koska samainen vesi muuttuu hänessä vesilähteeksi joka kumpuaa iankaikkiseen elämään (Joh.4:14). Jeesuksen tarjoama vesi on esikuva Pyhästä Hengestä, jonka Jumala antaa jokaiselle, joka häntä tottelee (Apost.5:32). Erikseen on myös kastevesi, joka ei kyllä ole lihan saastan poistamista varten, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta (1.Piet.3:21).

(29) Mutta kohta niiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa, ja tähdet putoavat taivaalta, ja taivaitten voimat järkkyvät.
(30) Ja silloin Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla, ja silloin kaikki maan sukukunnat parkuvat; ja he näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kirkkaudella.
(31) Ja hän lähettää enkelinsä suuren pasunan pauhatessa, ja he kokoavat hänen valittunsa neljältä ilmalta, taivasten ääristä hamaan toisiin ääriin (Mat.24:29-31).

JAE 29/ Tässä Jeesus puhuu antikristuksen hallintakauden loppuajasta jonka välittömässä lopussa tapahtuu suuria luonnonmullistuksia. Mitä todennäköisimmin tässä on kysymys ainakin ydinroihusta joka aiheuttaa muun muassa sen, että aurinko näyttää sammuneelta. Se ei kuitenkaan vielä silloin sammu, vaan se ainoastaan pimenee savuverhojen taakse useitten ydinpommien räjähdettyään.
JAE 30/ Kun ydinroihu on tapahtunut, alkaa tuhatvuotinen valtakunta, siinä vaiheessa kun Jeesus tulee alas taivasta maan päälle, hallitsemaan maapalloa Jerusalemista käsin. Hän antaa kristittyjen marttyyrien hallita kaupunkeja yhdessä hänen kanssaan.
Eli kyseessä ei ole Jeesuksen "toisesta tulemuksesta", vaan siitä, että hän tulee maan päälle hallitsemaan maailmaa tuhatta vuotta. Jeesus siis perustaa rauhan valtakunnan maan päälle. Entäs miksi tässä sanotaan, että kaikki kansakunnat parkuvat kun Jeesus tulee takaisin? Koska he saavat omilla fyysisillä silmillään nähdä Jeesuksen kirkkauden, jolloin he ymmärtävät että hän on Jumalan pyhä poika. He parkuvat, koska kokevat syyllisyyttä Jeesuksen puhtauden, kirkkauden ja kuninkuuden edessä sillä heidän omatuntonsa paljastaa heille heidän saastaisuutensa ja pyhityksensä tarpeellisuuden.
JAE 31/ Tässä enkelit alkavat kokoamaan maailman neljästä ilmansuunnasta Jumalan valittuja juutalaisia omaan kotimaahansa, eli Israeliin, samaan maahan josta käsin Jeesus tulee hallitsemaan maapalloa. Tämä tarkoittanee siis sitä, että "viimeinen exodus" alkaa todenteolla vasta tuhatvuotisen valtakunnan alussa. Eikä niin, kuten jotkut väittävät, että juutalaiset pitää olla ensin omassa kotimaassaan, ennen kuin Jeesus voi noutaa omansa pois.

Ja hän sanoi heille: "Sapatti on asetettu ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten (Mark.2:27).

Näillä suurenmoisilla sanoilla Jeesus tarkoitti sitä, että lepopäivä on ihmistä varten eikä ihminen lepopäivää varten.
Tähän rinnastettuna voisi sanoa monta muutakin vastaavanlaista totuutta. Kuten sen, että ruoka on ihmistä varten eikä ihminen ruokaa varten.

Niin ei myös teistä yksikään, joka ei luovu kaikesta, mitä hänellä on, voi olla minun opetuslapseni (Luuk.14:33).

Jos haluat olla uskovainen, olet luopunut synnistä. Mutta jos haluat päästä pintavesiä syvemmälle ja haluat olla Jeesuksen opetuslapsi, sinun täytyy luopua kaikesta. Et voi olla Jeesuksen opetuslapsi, jos et luovu kaikesta. Opetuslapsi ei ole koskaan opettajaansa parempi (Luuk.6:40). Jos muuta väitämme, teemme Jeesuksen valehtelijaksi ja luulemme silloin olevamme oikeassa ja Jeesuksen väärässä. Jos hengellisissä asioissa kaksi väittämää on ristiriidassa keskenään, jompikumpi väittämistä on väärä. Näin on aina.

Uskon että tämä "kaikesta luopuminen" tapahtuu ensin mielen tasolla, ja vasta sitten, mikäli koemme Jumalalta erityistä kehotusta, myös käytännön tasolla. Eli jos Jumala on antanut meille esimerkiksi hyvän puolison, asunnon, työpaikan tai yhteiskunnallisen aseman, emme suinkaan luovu niistä, ellemme ensin tunne siihen erityistä Jumalan kehotusta. Uskon että puolisostakaan ei niin vain luovuta, ainakaan loppuiäksi, vaan kenties vain lyhyeksi ajaksi hengellisen työn takia, mikäli työkenttä on muualla kuin kotiseudulla. Sillä onhan avioliitto Jumalan tahdosta sellainen liitto, joka pitäisi kestää jommankumman aviopuolison kuolemaan asti. Mitä tulee omaisuuteen tai yhteiskunnalliseen asemaan, niistä voi ja pitääkin luopua, mikäli tuntee siihen Jumalalta kehotusta. Mutta vain jos siihen on ehdotonta varmuutta.

Kun olemme mielen tasolla luopuneet siitä mitä meillä on tai mitä omistamme, olemme jättäneet kaiken Jumalan käsiin, koska onhan ne Hänen käsistään tulleetkin. "Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa". Jeesuksen opetuslapset pitää olla valmiina vaikka joka päivä sanomaan Hänelle: "Hyvä on Mestarini, koska pyydät luopumaan tästäkin asiasta minä teen sen, koska haluan olla sinun opetuslapsesi". Sitten luovumme siitä ja sanomme ehkä Jumalalle, Jobin tavoin, esimerkiksi näin: "Herra antoi ja Herra otti. Kiitetty olkoon Herran nimi" (Job.1:21).

Sillä hän, jonka Jumala on lähettänyt, puhuu Jumalan sanoja; sillä ei Jumala anna Henkeä mitalla (Joh.3:34).

Mielenkiintoisia sanoja: "...Jumala ei anna Henkeä mitalla". Mitä tämä tarkoittaa? Sitä, että Jumala haluaisi antaa meille Hengen täyteyttä, ei vähän, mitalla mitattuna, vaan kokonaisen täyteyden, niin että sinä olet kokonansa täynnä Pyhää Henkeä ja voimaa. Jos sinulla on vain vähän täyteyttä, olet astiana vajaa, mutta jos sinulla on täysi täyteys, siitä riittää jaetavaksi myös muillekin. Koska Jumala ei anna mitalla, vaan aina runsaasti täyteyttä, se tarkoittaa sitä, että meillä ei voi olla vain vähän täyteyttä. Pikemminkin on niin, että Jumala on antanut meille täyden täyteyden Hänen Hengestään ja että Henki pääsee vapauttamaan voimansa meissä ja meidän kauttamme vasta silloin, kun sallimme sen uskon kautta Jeesuksen lupauksiin.

Mitä mielenkiintoisinta: Se henkilö, joka lausui nämä sanat; "Jumala ei anna henkeä mitalla", oli Johannes Kastaja. Hän on ainut raamatun henkilö josta sanotaan, että hän oli täynnä Pyhää Henkeä äitinsä kohdusta saakka. Eli Johanneksella oli jo Hengen täyteys jo maan päälle syntyessään, kun taas me muut kilvoittelevat kristityt, olemme saaneet sen vasta, joko uudestisyntymisen yhteydessä, tai myöhemmin. Jotkut ovat sitä mieltä, että Pyhän Hengen kaste ja Hengen täyteys tulee ensimmäistä kertaa uudestisyntymisen yhteydessä, kun taas toiset kristityt uskovat, että täyteys tulee ensimmäistä kertaa vasta Henkikasteen yhteydessä. Oli niin tai näin; jos ihminen on täynnä Pyhää Henkeä, se näkyy tavalla taikka toisella. Se heijastuu ulos hänen elämästään sekä sanoin että teoin, rakkauden kautta vaikuttavan uskon kautta. Joten on epäolennaista se, milloin saatiin Pyhän Hengen täyteyden ensimmäistä kertaa. Pikemminkin meidän pitäisi kysyä itseltämme: Olemmeko tänään täynnä Pyhää Henkeä? Olenko minä tänään täynnä Herran Henkeä? Se on olennaisin asia, että me tänään ollaan täynnä Herran Henkeä. Sillä sen täyteyden kautta meidän mielemme on täynnä Jumalan ajatuksia ja sanoja, jotka tekevät sielumaailmassamme eheyttävää ja parantavaa työtä. Tämän Hengen täyteyden kautta me vaellamme "Hengessä", eli teemme mitä Pyhä Henki kehoittaa meitä tekemään. Silloin olemme varmasti vapaita tämän maailman syntielämästä ja houkutuksista, sillä siellä missä Herran Henki on, siellä on vapaus.

Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä (Joh.8:44).

Hurjaa puhetta fariseuksille Jeesuksen huulilta: " Te olette isästä perkeleestä!". On siis olemassa, ei ainoastaan Isä Jumala, vaan myös isä perkele. Jos nyt sekä Jumala on Isä, ja perkelekin on isä, silloinhan heillä täytyy molemmilla olla omia lapsia, mutta ei koskaan samoja lapsia. Eikö niin? Ei kukaan voi olla isä, ellei hänellä ole omia lapsia. Eikä kukaan lapsi ole kahden isän lapsi. Kenen lapsi sinä siis olet? Oletko Isä Jumalan lapsi, vaiko isä perkeleen (1.Joh.3:10)? Jos olet Jumalan oma, et voi olla perkeleen oma. Ja toisinpäin: Jos olet perkeleen oma, et voi olla Jumalan oma. Pimeyttä ei voi olla siellä missä on valkeutta, sillä valkeus voittaa pimeyden. Uudestisyntyminen on sama kuin siirtymistä pimeydestä valkeuteen. Se on sama kuin Jumalan perheeseen syntyminen Pyhän Hengen voiman kautta. Jokainen joka syntyy uudesti ylhäältä Pyhän Hengen vaikutuksen kautta, Hänestä tulee Jumalan lapsi, riippumatta siitä, että hän aikaisemmin oli perkeleen lapsi. Jumala antaa tähän riittävän voiman ja valtuuden Jeesuksen nimen kautta.

Oletko koskaan tavannut isää, jolla ei ole koskaan ollut omia lapsia? Et ole. Jumalalla on omia lapsia ja perkeleelläkin on omia lapsia. Isä Jumala on hyvä Isä. Ja vuorostaan, isä perkele on paha isä. Kuka näistä kahdesta on sinun isäsi? Jos et tunne Jeesusta, Jumala ei voi olla sinun Isäsi, sillä Hän on itsekin sanonut näin:
"Jos Jumala olisi teidän Isänne, niin te rakastaisitte minua, sillä minä olen Jumalasta lähtenyt ja tullut..(Joh.8:42)".
Ymmärsitkö yskän? Jos Jumala on sinun Isäsi, sinä rakastaisit Jeesusta. Mutta jos et rakasta Jeesusta, olet isästä perkeleestä. Jeesus ei kaunistellut synkkiä tosiasioita miellyttääksensä vastustajiaan, vaan kertoi asiat miehekkäästi, sellaisena kuin olivat.

Jos te anotte minulta jotakin minun nimessäni, niin minä sen teen (Joh.14:14)

Jos uskot, että Jumala on rakkaus, ja että Hän haluaa sinulle vain hyvää; miksi et samalla uskoisi, että hän haluaisi antaa sinulle hyviä asioita joita rukoilet Jeesuksen nimessä? Sinä päivänä kun oikeasti tajuat ja uskot, että Jumala on Isäsi, että sinä olet Hänen lapsensa ja että Jeesus on veljesi, silloin olet ison harppauksen lähempänä rukousvastauksien saamista.

Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, niin anokaa, mitä ikinä tahdotte, ja te saatte sen (Joh.15:7).

Tässä on mahtava lupaus Jeesukselta. Tähän lupaukseen liittyy kuitenkin kaksi ehtoa kun tarkastelemme asiaa lähemmin. Mikäli nämä Jeesuksen mainitsemat kaksi ehtoa toteutuvat elämässämme, voimme anoa mitä ikinä tahdomme ja me saamme sen. Koen kuitenkin että sanat "mitä ikinä tahdotte", pitää sisällään sen, että anomme Jumalan tahdon mukaisia asioita. Eli esimerkiksi terveytä itsellemme tai jollekin muulle henkilölle. Jos anomme itsellemme jotain pahaa, tai jotain mikä voi vahingoittaa meitä tai muita suoranaisesti tai epäsuoranaisesti, silloin emme todennäköisesti saa mitä pyydämme. Tämä on syy miksi sanat "mitä ikinä tahdotte" ei voi pitää sisällään huonoja tai vaarallisia asioita, vaan ainoastaan kaikki hyvät asiat.
Mutta nyt takaisin niihin kahteen ehtoon, jotka toteutuessaan avaavat meille taivaan akkunat, niin että alamme saamaan rukousvastauksia. Mitkä ne ehdot ovat? Sallinet minun sanoa sinulle, että toteutettavat ehdot löytyvät samasta ja edellisestä luvusta. Katso Joh.15: 5 ja Joh.14:23, siellä ne ovat.
Ensimmäinen ehto: Että pysymme Jeesuksessa! Mistä tiedämme pysyvämme Hänessä? Siitä, että kannamme paljon hedelmää (Joh.15:5). Ja siitä, että elämme niin kuin Hän eli, eli Jumalan tahdon mukaisesti.
Toinen ehto: Että Jeesuksen sanat pysyvät meissä. Mistä tiedämme, että Hänen sanansa pysyvät meissä? Siitä, että me rakastamme Häntä (Joh.14:23).

Siinä minun Isäni kirkastetaan, että te kannatte paljon hedelmää ja tulette minun opetuslapsikseni (Joh15:8).

Tässä jakeessa Jeesus kertoo äärettömän paljon asioita kun siihen tarkemmin syventyy. Siis mitä kaikkea tämän jakeen sanat paljastavat meille? Kaikkea en edes minäkään tiedä, mutta edes nämä muutamat asiat:

Että Jumala saa kunniaa siitä kun me uskovaiset kannetaan paljon hedelmiä ja tulemme Jeesuksen opetuslapsiksi.

Että me voimme kirkastaa Jumalaa elämämme kautta.

Että kirkastaessamme Häntä, emme kanna ainoastaan vähän hedelmää vaan paljon hedelmää.

Että opetuslapseksi tullaan eikä synnytä. (Jumalan lapseksi synnytään, mutta opetuslapseksi tullaan).

Hän on minut kirkastava, sillä hän ottaa minun omastani ja julistaa teille (Joh.16:14)

Tässä Jeesus kertoo, että Pyhä Henki ottaa Jeesuksen omasta ja julistaa sen meille. Tähän rinnastettuna voisi sanoa, että Jeesus otti Jumalan omasta ja julisti sen meille. Sillä Hän on itsekin sanonut, että Hän kertoo meille vain sen, minkä on Isältään kuullut (Joh.8:40, 14:10, 15:15). Toisin sanoen: Tämä tarkoittaa sitä, että Jeesus ottaa Isältään ja antaa meille, kun taas Pyhä Henki ottaa Jeesukselta ja antaa meille. Halleluja! Kaikki kolme persoonaa ovat siis vahvasti sidoksissa toisiinsa ja julistavat kukin samaa sanomaa maailmalle. Mitä ihaninta: tässä jakeessa Jeesus lupaa, että Pyhä Henki kirkastaa Hänet kristityille. Meidän kristittyjen ei siis tarvitse omin voimin taistella sen puolesta että kirkastaisimme Kristuksen maailmalle. Me vain annamme itsemme Jumalalle kelpaaviksi uhriksi ja alistumme Jumalan tahdon alle, jonka seurauksesta Pyhä Henki tekee työt joko meidän välityksellä tai ilman meitä. Hän tekee sen useimmiten meidän kauttamme ja meidän rukouksemme ansiosta.

Ja nyt, Isä, kirkasta sinä minut tykönäsi sillä kirkkaudella, joka minulla oli sinun tykönäsi, ennenkuin maailma olikaan (Joh.17:5).

Jeesus pyytää tässä rukouksessaan Isäänsä antamaan Hänelle takaisin sen saman kirkkauden, joka Hänellä oli ennen kuin tuli maailmaan ihmisenä. Mutta merkillistä on se, ettei Jeesus pyydä saamaan sitä kirkkautta maan päällä ollessaan, vaan pyytää saamaan sen vasta Isänsä tykönä. Hänhän sanoi:"...kirkasta minut tykönäsi...". Jeesuksella oli tuo kirkkaus olemassa jo ennen kuin maailma luotiin. Niin Hän tässä rukouksessaan vakuuttaa. Hän halusi kuitenkin saman kirkkauden takaisin kun Hän palaa takaisin Isän tykö. Siksi Hän sanoi: "…kirkasta minut tykönäsi…". Ennen kuin maailma oli, Hänellä oli taivaallinen kirkkaus Isänsä luona.

Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet...(Room.1:22)

Viisaus ja tyhmyys ovat toistensa vastakohtia. Ihmiset sekoittavat viisauden ja älyn keskenään, ja luulevat niitten tarkoittavan yhtä ja samaa asiaa. Näin ei kuitenkaan ole. Oma määrittelyni älykkyyden ja viisauden erolle on seuraavanlainen:
"Älykäs ihminen oppii ja omaksuu uusia tietoja nopeasti, kun taas viisas ihminen käyttää ja soveltaa oppimansa tiedon oikealla tavalla".
Kaiken viisauden alku on kuitenkin Jumalan pelossa, kuten raamattukin sanoo (Saarn.9:10). Se tarkoittaa tietenkin sitä, että ihminen ei voi olla viisas ilman Jumalan pelkoa. Korkeintaan älykäs.

Sentähden Jumala on hyljännyt heidät häpeällisiin himoihin…(Room.1:26)

Olemme tottuneet siihen, että ihmiset hylkää Jumalan, eikä toisin päin. Tässä esimerkkitapauksessa on kuitenkin käynyt niin, että se oli Jumala joka hylkäsi nämä ihmiset, heidän vääränlaisen mielensä ja tekojensa tähden. Mitkä olivat ne teot, mitkä aiheuttivat tämän hylkäämisen? Yksi näistä pahoista teoista oli yhtyminen samaan sukupuoleen mikä on Hänelle kauhistus. Eli lesbous tai homous on Jumalalle kauhistus. Jopa luontokin opettaa, että se on luonnonvastaista ja häpeällistä. Maailmassa on vielä niitäkin maita olemassa jossa homoudesta kiinni jääneet saavat kuolemanrangaistuksen. Se on mielestäni liian ankara rangaistus, sillä kun he tätä harjoittavat, he ovat jo hengellisesti kuolleet mikä jo itsessään on pahin mahdollinen rangaistus (tai kirous).

Ja niinkuin heille ei kelvannut pitää kiinni Jumalan tuntemisesta, niin Jumala hylkäsi heidät heidän kelvottoman mielensä valtaan, tekemään sopimattomia (Room.1:28).

Tässä kolme maininta siitä, että Jumala hylkäsi ihmiset heidän syntiensä tähden.

1) ...Jumala on heidät... hyljännyt saastaisuuteen...(Room.1:24)
2) ...Jumala on hyljännyt heidät häpeällisiin himoihin...(Room.1:26).
3) ...Jumala hylkäsi heidät heidän kelvottoman mielensä valtaan... (Room.1:28).

Meitä puhuttelevat ydinsanat hylkäämisen syihin näissä jakeissa ovat;

Saastaisuus

Himot

Kelvottomuus

Ensi kerralla, kun laulat jotain laulua, missä sanotaan, ettei Jumala hylkää sinua, saat luvan miettiä laulun sanoja tarkemmin ja tutkia sisimmässäsi pitääkö se paikkansa. Jos laulu sanoo, ettei Hän koskaan hylkää sinua, se ei pidä paikkansa, mikäli harjoitat syntiä. Jos harjoitat kristittynä synnin tekemistä, olet langennut pois Jumalan armosta ja vanhurskaudesta. Vanhurskas ihminen on sellainen ihminen, joka on otollinen Jumalalle ja syytön Hänen edessään. Sitä vastoin ihminen, joka harrastaa syntiä, vaikka sanookin olevansa kristitty, ei ole vanhurskas. Raamattu sanoo, että viimeisinä päivinä monet luopuvat uskosta. Me elämme nyt tämän aikakauden viimeisiä päiviä. Luopumusta on jo nähtävissä monissa seurakunnissa.

Tutki itseäsi, oletko uskossa? Onko Jumala hyljännyt sinut saastaisuuteen, häpeällisiin himoihisi, tai kelvottoman mielesi valtaan? Jos Hän on hyljännyt sinut, siihen täytyy olla jokin syy, koska Hän ei hylkää omiaan elleivät he teoillaan kiellä Hänet. Jos Jumala ei ole hyljännyt sinua, olen iloinen puolestasi. Olet silloin elänyt oikein, tai olet ainakin katunut lankeemuksiasi "tomussa ja tuhkassa". Joka tunnustaa syntinsä ja hylkää saa armon.

…jotka, vaikka tuntevat Jumalan vanhurskaan säädöksen, että ne, jotka senkaltaisia tekevät, ovat kuoleman ansainneet, eivät ainoastaan itse niitä tee, vaan vieläpä osoittavat hyväksymistä niille, jotka niitä tekevät (Room.1:32).

..."OVAT KUOLEMAN ANSAINNEET"...
Kovaa tekstiä Paavalilta, mieheltä joka kuitenkin tiesi mitä kirjoitti Pyhän Hengen inspiroimana. Tällä kuolemalla hän ei tarkoittanut ihmisen ruumiillista kuolemaa, vaan hengellistä kuolemaa. "Synnin palkka on kuolema", raamattu sanoo (Room.6:23). Ja tällä kuolemalla tarkoitetaan nimenomaan hengellistä kuolemaa. Kun ihminen kuolee hengellisesti, hän menettää hengellisen yhteyden Jumalaan. Hengellisen kuoleman aiheuttaa synti ihmisen elämässä. Tällainen kuolema saattaa olla jopa yllättävän nopea prosessi.

Uskovaisten kannattaa karttaa syntiä kuin ruttoa. Ellet ole varuillaan, saat synnistä tartunnan ja tauti vie sinut mennessään. Parannuksen teko synneistäsi takaa sen, ettet ikinä kuole, ainakaan hengellisesti. Jeesus sanoikin, ettei yksikään joka uskoo Häneen, tulisi ikinä kuolemaan (Joh.11:26). Luotathan Jeesukseen? Jos uskot, eli luotat, sinun ei tarvitse koskaan kuolla hengellisesti.

Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut (Room.8:37).

Parempi käännös voisi olla KJV:n mukaan:
Olemme totisesti näissä kaikissa asioissa enemmän kuin voittajia, Hänen kauttaan joka rakasti meitä.

Siis missä saamme jalon voiton? Tasapaksuisessa ja ongelmattomassa elämässäkö? Silloinko, kun meillä ei ole lainkaan murheita ja vastoinkäymisiä? Ei suinkaan! Vaan jalo voitto elämässämme tulee silloin, kun olemme Kristuksen rakkaudessa kaikkien taistelujenkin keskellä (Room.8:35). Saamme jalon voiton tuskassa, ahdistuksessa, vainoissa, nälässä, alastomuudessa, vaaroissa ja jopa miekan iskuistakin. Ja vain siksi, koska pysymme Kristuksen rakkaudessa (Room.8:35). Ja jos olet Jumalan rakkaudessa, itse Kristuksessa Jeesuksessa, ei mikään mahti voi sinua siitä erottaa (Room.8:38-39). Kristuksessa Jeesuksessa, joka on Jumalan rakkaus, hänessä ja hänen kauttaan saamme jalon voiton.

Sillä kielillä puhuva ei puhu ihmisille, vaan Jumalalle; ei häntä näet kukaan ymmärrä, sillä hän puhuu salaisuuksia hengessä (1.Kor.14:2).

Tiesitkö, että silloin kun puhut kielillä, puhut "salaisuuksia hengessä"? Kyllä näin on! Etkä ainoastaan puhu salaisuuksia, vaan myös rakennat henkeäsi tuolla samaisella salaisuuksien puhumisella (1.Kor.14:4).

Puhu kielillä niin henkesi puhuu Jumalalle. Se on sinun todellinen "minä" joka puhuu Jumalalle vaikka ymmärryksesi jäisikin siitä hedelmättömäksi. Kun puhut kielillä, silloin rukoilet "hengessä ja totuudessa", koska Pyhä Henki muodostaa sinulle puhuttavat sanat. Lausutut sanat menevät tämän armolahjan käytössä suoraan Jumalan valtaistuimelle suoraan hengestäsi Pyhän Hengen inspiroimana. Tämä armolahja on tämän takia valtava ase hengellisessä sodankäynnissä yhdessä Jumalan Sanan kanssa. Jumalan Sana on Hengen miekka, mutta kielilläpuhumisen sanat ovat myös Jumalan Sanoja, silloin kun Henki itse rukoilee sinun henkesi kanssa. Tätä tapahtuu kielilläpuhumisen aikana, eli että puhut Jumalan Sanoja, koska Pyhä Henki vaikuttaa sinussa niitten sanojen syntymisen. Mutta tämäkin armolahja (tai Henkilahja) on lahja, joka toimii ainoastaan uskon kautta. Jos sinulla ei ole uskoa, lahja ei toimi.

Rukoilkaa lakkaamatta (1.Tess.5:17).

Kuinka voi rukoilla lakkaamatta? Täytyyhän se olla mahdollista, muutenhan meitä ei olisi kehotettu siihen. Luulen tietäväni miten. Rukoilemalla kielillä! Joko ääneen tai jopa hiljaa mielessään.

Jotkut sanovat, ettei heillä ole aikaa rukoilla. Eipä tietenkään, jos eivät koe sitä kovin tärkeäksi. Sinulle saattaa löytyy aikaa harrastuksiin ja viihteeseen enemmän kuin rukoilemiseen, ja vain siitä syystä, että olet mukavuuden haluinen, (kuten useimmat meistä). Enkä minä suinkaan ole poikkeus joukossa. Rakastan mukavuutta vaikka toivon Paavalin tavoin olevani mielistynyt heikkouteen. Ihmisten uraputket vievät aikaa. Jos sinulla on sellainen menneillään, olet siinä koska halusit. Haaveilet tulevaa uraasi ja satsaat siihen paljon aikaa. Ja se maksaa sinulle uhrauksia. Et saa toivomaasi menestystä ilmaiseksi. Mutta jos olet uudestisyntynyt ihminen, sinua voisi odottaa uusi uraputki Pyhän Hengen johdatuksessa, jossa kuljet voimasta voimaan ja voitosta voittoon. Mutta siinäkin menestyksessä joutuu uhraamaan paljon, itse asiassa kaiken. Valtaosalle se tarkoittaa liian paljosta luopuminen.

Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa (Heb.12:14)

Ai mitä ilman emme ole näkevä Herraa? Ilman pyhitystä! Ei kukaan ole näkevä Herraa ilman pyhitystä. Sana pyhitys tässä jakeessa, tulee alkutekstin kreikkalaisesta sanasta "hagiasmos", joka tarkoittaa myös puhtautta. Jos ihminen ei pyhity tai pysy puhtaana uskoon tulonsa myötä, ja jos hänessä ei näy aikojen saatossakaan merkkiä pyhitytetystä elämäntyylistä, silloin hän ei ole näkevä Herraa, vaikka sanoisikin, että on tullut uskoon. Jos sanomme että tunnemme Herran, emme siitä vielä pelastu. Jos pyrit sisälle presidentinlinnaan sanoen, että tunnet tasavallan presidentin, se ei auta sinua ellei presidentti tunne sinua. Niin ikään, jos pyrit sisälle taivasten valtakuntaan, ei auta jos sanot tuntevasi Jeesuksen, mikäli Jeesus ei tunne sinua.

Jeesus sanoi, että jokainen, joka pysyy Hänessä (Jeesuksessa), kantaa paljon hedelmää. Mikä on tämä hedelmä? Se on meidän pyhityksemme (Room.6:22). Jeesus valitsi meidät kantamaan hedelmää, ei ainoastaan kirkastaaksemme Häntä maailmassa, vaan myös siksi, että saisimme rukousvastauksia (Joh.15:16).

Ja maailma katoaa ja sen himo; mutta joka tekee Jumalan tahdon, se pysyy iankaikkisesti (1.Joh.2:17).

Siinä on Greenpeace-aktivisteille "tänka på" kun yrittävät pelastaa maailman. Mutta jos ei edes Jumalan Poikakaan saanut maailmaa pelastettua omalla verellään, kuinka nämä aktivistit luulevat pärjäävänsä paremmin? Jumalan Pojan veri ei suinkaan valunut hukkaan, vaan avasi oven pelastukseen koko ihmiskunnalle. Monet miljoonat ihmiset ovatkin jo astuneet tuosta pelastuksen ovesta sisälle, uskon kautta Jeesukseen Kristukseen. Mutta silti surin osa ihmisistä empivät, eivät etsi rauhaa Kristuksen kautta, eivätkä tahdo uskoa, sillä vain harvat ovat ne, jotka pelastuvat, sanoo raamattu.

Vaikka nyt aktivistit yrittävätkin äyskäröidä vettä pois hukkuvasta laivasta jossa on kammottava aukko pohjassa, on heidän ajatuksensa maailman pelastamisesta kuitenkin hyväntahtoinen ja kunnioitettava. Mutta he eivät voi sitä pelastaa koska maailma ja sen himot on tulelle talletettu, sanoo raamattu (2.Piet.3:7 ja 1.Joh.2:17).

Ja näkyi suuri merkki taivaassa: vaimo, vaatetettu auringolla, ja kuu hänen jalkojensa alla, ja hänen päässään seppeleenä kaksitoista tähteä (Ilm.12:1).

Tulkintani jakeesta (lue varauksella):
Ja näkyi suuri merkki taivaassa: Neitsyt Maria, vaatetettu isommalla valolla, eksyttääkseen jos mahdollista valitutkin, ja Jumalan pyhät annettu roomalaiskatolilaisen kirkkolaitoksen vallan alle (vain hetkeksi), ja hänen koristeena oli Euroopan Unioni jonka lipussa on kaksitoista tähteä.

Selitykset: Kun joku on vaatetettu auringolla, se tarkoittaa sitä, että hänelle on joko oikeasti annettu Jumalan kirkkauden, Jeesuksen Kristuksen, valaisemaan hänen olemustaan, tai sitten se on vain illuusio, eli vain näennäinen vaatetus. Sillä itse saatanakin tekeytyy valkeuden enkeliksi, eksyttääksensä jos mahdollista, jopa valitutkin.

Kuu onkin se pienempi valo, mutta sen valo tulee heijastuksena suuremmasta valosta. Siksi kuuta voi pitää Jumalan seurakunnan esikuvana tässä jakeessa, koska seurakunta katselee Kristusta joka on se suurin valo josta se saa heijastuksensa. Jos nyt kuu, joka on esikuva Kristuksen seurakunnasta, on vaimon (eli katolilaisen instituution) jalkojen alla, on seurakunta ainakin hetkellisesti alistettu Paavin vallan alle.

EU:n lipussa on kaksitoista tähteä ja nämä tähdet, eli EU itse, kruunaa roomalaiskatolilaiselle kirkolle vallan. Seppeleenä 12 tähteä, tarkoittaa että EU on hänen ylennyksensä merkki. EU ylentää roomalaiskatolilaisen kirkon viralliseksi koko yhteisön uskonnoksi jonka alle muut uskonnot alistetaan tai jopa hävitetään.

Vaimo tarkoittaa tässä jakeessa neitsyt Mariaa, vaikkakin Maria ei enää olekaan neitsyt, sillä vaikka Jeesus syntyi neitsyen kautta, hänen veljensä eivät kuitenkaan syntyneet neitsyeen kautta.

Hän oli raskaana ja huusi synnytyskivuissaan, ja hänen oli vaikea synnyttää (Ilm.12:2).

Selitykseni (lue varauksella):
Roomalaiskatolilainen kirkko tulee raskaaksi ja synnyttää, vaikeuksienkin kautta, antikristuksen maailmaan.

Miksi kirkkoinstituution on vaikeata synnyttää? Pyhien rukouksien takia! Mutta kun maailmallisuuden henki ja rakkaudettomuus saa yliotteen Euroopassa olevasta Jumalan seurakunnasta, silloin hiipuu sen rukousvoima. Tätä kautta roomalaiskatolilainen kirkko saa voiman synnyttää, minkä saatana laittoi alulle raskaana olevalle porttokirkolle.

Ja näkyi toinen merkki taivaassa, ja katso: suuri, tulipunainen lohikäärme, jolla oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea, ja sen päissä seitsemän kruunua…(Ilm.12:3)

Tämä on jo toinen merkki taivaassa. Ensimmäinen merkki oli jakeissa 1 ja 2 ja koski roomalaiskatolilaisen kirkon vallan nousua ja hänen kauttaan antikristuksen ilmestymistä. Tämä toinen merkki, jakeissa 3 ja 4 ei kuitenkaan käsittele antikristusta eikä paavivaltaa, vaan edesmennyttä aikaa, aikojen alussa, jolloin perkele teki kapinan taivaassa ja heitettiin kolmasosa taivaan enkeleistä mukanaan maan päälle. Lisäksi se käsittelee sitä aikaa, jolloin Jeesus pian syntyy, kuitenkin vasta jakeessa 5. Tämä siitäkin huolimatta, että jakeet ja tapahtumat eivät mene tässä kohden oikeassa kronologisessa järjestyksessä.
Perkele on valppaana ja yrittää kuningas Herodeksen kautta tapattaa Jeesus-poikalapsen josta tulisi maailman vapahtaja. Hän tapattaakin tuhansia lapsia, mutta epäonnistuu tapattamaan sen oikean vihansa kohteen, koska hänen vanhempansa pakenevat hänen kanssaan Egyptiin (jakeessa 6). Tapahtuma on mitä ilmeisimmin myös rinnastus tulevaan aikakauteen, jolloin (jakeessa 6) vaimo, eli Israelilaiset, pakenevat erämaahan antikristuksen tulevaa hallintavaltaa, joka kestää Israelissa noin kolme ja puoli vuotta.

Seitsemän päätä jossa on jokaisessa kruunu ja kymmenen sarvea on minulle edelleen arvoitus. Seitsemän päätä tarkoittanee mitä todennäköisimmin seitsemän maanpäällistä valtiota suuressa yhteisössä joilla on enemmän valtaa kuin kymmenellä muulla. Koska EU:ssa on tätä nykyä (vuonna 2007) enemmän "jäsenvaltioita" kuin 7+10, pidän tätä epätodennäköisenä, ellei sitten EU myöhemmin hajoa pienemmäksi liittovaltioksi johon kuuluu vain 17 "valtiota" tai liittovaltiota.

…ja sen pyrstö pyyhkäisi pois kolmannen osan taivaan tähtiä ja heitti ne maan päälle. Ja lohikäärme seisoi synnyttämäisillään olevan vaimon edessä nielläkseen hänen lapsensa, kun hän sen synnyttäisi (Ilm.12:4).

Oma tulkintani tästä jakeesta (lue varauksella):
...Perkele otti mukaansa kolmasosa taivaan enkeleistä kun ne heitettiin maan päälle. Ja Perkele seisoi synnyttämäisillään olevan Israelin (Marian) edessä tappaaksensa hänen Jeesus-lapsensa, kun hän synnyttäisi Jeesuksen maan päälle.

Kenen pyrstö aiheutti sen, että kolmasosa taivaan tähdistä heitettiin maan päälle? Jakeessa 3 kerrotaan, että se oli tulipunaisen lohikäärmeen pyrstö. Entäs kuka tämä lohikäärme on? Jae 9 kertoo, että se on perkele, vaikkakin siinä ei enää puhuta tulipunaisesta lohikäärmeestä, vaan ainoastaan suuresta lohikäärmeestä, kuten edellä mainitussa jakeessa 3.

Ja hän synnytti poikalapsen, joka on kaitseva kaikkia pakanakansoja rautaisella valtikalla; ja hänen lapsensa temmattiin Jumalan tykö ja hänen valtaistuimensa tykö (Ilm.12:5).

Oma tulkintani jakeesta:
Ja Jeesuksen äiti, Maria, synnytti poikalapsen, joka on kaitseva kaikkia pakanakansoja rautaisella valtikalla tuhatvuotisen valtakunnan aikana, mutta myös taivaan valtakunnassa; ja Marian lapsi temmattiin ylösnousemuksen kautta Jumalan tykö ja hänen valtaistuimensa tykö (jonka oikealla puolella hän nyt istuu).

Ja vaimo pakeni erämaahan, jossa hänellä oli Jumalan valmistama paikka, että häntä elätettäisiin siellä tuhat kaksisataa kuusikymmentä päivää (Ilm.12:6).

Oma tulkintani jakeesta:
"Israelilaiset pakenivat erämaahan, jossa heillä oli Jumalan valmistama piilopaikka, jotta heitä elätettäisiin siellä 1260 päivää, siihen asti kunnes Jumalan viha on ohitse".
Eli tämä on rinnastus siihen aikaan jolloin antikristus hallitsee maailmassa 3,5 vuotta Jerusalemista käsin, jolloin monet Israelilaiset pakenevat henkensä edestä vuoristoon. Vertaile tätä tapahtumaa myös siihen tapahtumaan, jolloin Joosef ja Maria pakenivat Egyptiin Jeesus-lapsen kanssa ja olivat siellä kunnes Jeesuksen henkeä vaaninut Herodes oli kuollut (Mat.2:12-15). Katso myös jae 16, ja ymmärrä siitä miksi itse uskon, että kristittyjä toden teolla aletaan teurastaa maailmassa antikristuksen toimesta, vasta sen jälkeen kun juutalaiset ovat paenneet vuoristolle. Monet niistä, jotka ovat tutkineet raamatun rinnastuksia paljonkin, ymmärtävät minua paremmin, eli miksi näin uskon. Mutta en voi tässäkään tulkinnassani sanoa olevani oikeassa.

 Copyright © Petri Sorvali

viimeisin päivitys: Toukokuu 2008