Todistuksia: Jumalan suuria ihmeitä kaikkialla!

(Pentti Karjalainen antoi minulle luvan laittaa nettisivulleni tämän hänen koskettavan kirjoituksensa. On ilo tietää, että Jumala on käyttänyt häntä muitten siunaukseksi.)

Rukousvastauksia:
Sokeat saavat näkönsä, ja rammat kävelevät, pitaliset
puhdistuvat, ja kuurot kuulevat, ja kuolleet herätetään, ja
köyhille julistetaan evankeliumia (Matt. 11:5).

Sinä aikana, jolloin olimme Espanjassa, tulimme näkemään Jumalan suuruuden monilla alueilla. Kaikkein mieleenpainuvin tapahtuma tuli eteemme eräässä espanjalaiskokouksessa, josta seuraavassa.
Minulla oli seuraavanlainen tehtävä espanjalaisseurakunnassa: Kokouksen loppupuolella minulle oli varattu lyhyt tuokio sanassa ja sen jälkeen aloittaisimme rukouspalvelun sairaitten ja muiden ongelmaisten puolesta. Olin juuri saarnannut Jumalan armosta, joka on paljon suurempi, kuin Välimeri, joka loiskahteli siinä aivan lähellä. Kerroin Jeesuksesta, kuinka Hän lihansa päivinä täällä maan päällä paransi sairaat, antoi sokeille näön, puhdisti pitaalisia, herätti kuolleita, antoi syntejä anteeksi ja julisti köyhille evankeliumia. Aamen!
Kun sitten aloitimme rukouspalvelun, kutsuimme sairaat ja avuntarvitsijat esille. Silloin tulin huomaamaan, kuinka inhimillisiä ja heikkoja me ihmiset olemme. Nimittäin ensimmäisenä esille tulleista avuntarvitsijoista oli eräs uskova sisar, jonka toinen silmä oli täysin sokea. Hän oli englantilainen. Tässä tilanteessa minunkin oma inhimillisyyteni paljastui minulle, nimittäin pelästyin suuresti, kun huomasin ja tajusin sen, että minä en voi tehdä tässä tilanteessa mitään, ellei Pyhä Henki ole minun kanssani. Olin juuri saarnannut, kuinka Jeesus antoi sokeille näön ja Hän tekee aivan samoin tänä päivänä, koska Hän on sama, eilen tänään ja iankaikkisesti, Hebr. 13:8. Ja nyt oli sokea sitten minun edessäni. Olisin halunnut pötkiä takaovesta pakoon jos olisin iljennyt. Tulkkini sanoi minulle tämän rukousaiheen, eli sisar halusi saada näön jälleen.
Mark. 10:51,52 kertoo, kuinka sokea Bartimeus tuli kerran Jeesuksen luo ja sanoi, kun Jeesus kysyi häneltä: ”Mitä tahdot, että Minä sinulle tekisin?”. ”Herra, että saisin näköni jälleen”. Jeesus sanoi hänelle; ”Mene, sinun uskosi on parantanut sinut”. Ja kohta Hän sai näkönsä ja seurasi Häntä tiellä.
Laskimme kätemme tämän sisaren päälle, rukoilin kielillä hetken ja sitten sanoin, että ”saa näkösi jälleen”. Vain Pyhässä Hengessä rohkenin lausua sen, ei se muuten olisi ollut mahdollista. Sitten siirryin nopeasti toisia palvelemaan. Jälkeenpäin kuulin sitten tulkkini kertomana, kuinka tämä sisar oli kertonut, että hän tunsi heti, että Jumala kosketti häntä ja hän alkoi nähdä tuolla silmällä, joka oli ollut sokea. Silmän sokeus oli lääkärien tutkimuksien mukaan johtunut silmähermon tuhoutumisesta ja uusintatutkimuksen tulos oli, että sisar oli saanut Herralta uuden näköhermon, jota ei lääketiede voi aikaansaada. Lääkärien tuomio oli ollut, että hän ei koskaan tule tällä silmällä näkemään mitään, mutta niin kuin huomaamme, se oli vain inhimillinen, ihmisen päätelmä. Jumalan Sana puhuu meille aivan muuta. Jumalalle on kaikki mahdollista. Totisesti! Samassa kokouksessa tuli esille luusto-ongelmista kärsiviä Herran omia ja Herra Jeesus kosketti myös heitä ja paransi. Siinä oli leikkaukseen määrättyjä, mutta Herra kosketti ja antoi avun. Eivät tarvinneet operointia, polvi ym. vammat tulivat kuntoon Pyhän Hengen kosketuksesta. Eräskin sisar sairasti hengityselinsairautta ja hänkin parantui Jeesuksen nimessä ja kunniaksi Hänelle. Kaikista näistä olen jälkeenpäin saanut kuulla, koska lähdimme Suomeen heti kohta kokouksien jälkeen. Tapasin sitten tämän sokeudesta parantuneen sisaren Espanjassa, seuraavana talvena, työntekijäpäivillä ja hän oli edelleen hyvin haltioitunut ja kiitollinen, kun Herra antoi näön hänen silmäänsä. Kiitos Jumalalle Hänen suuresta rakkaudestaan ja armostaan, joka sai täyttymyksensä Golgatalla. Aamen, totisesti!

KASVAIN HÄVISI

RV:ssa (16.3) Rainer Friman peräänkuulutti ihmeparantumisen kokeneita ihmisiä astumaan esille. Minäkin haluan laittaa lusikkani soppaan, vaikkei minulla olekaan tarjottavana lääkärintodistuksia.
Kuusikymmenluvun lopulla, kun ryhdyin perustamaan perhettä kypsässä iässä, gynekologini sanoi muutaman kuukauden ja yhden sairaalareissun jälkeen, että molemmat munasarjani olivat tukossa. Näin ollen en tulisi saamaan lapsia koskaan. Hän voisi yrittää ”puhaltaa” munatorvet auki yksi kerrallaan ja katsoa, josko se auttaisi. Ennen määrättyä leikkauspäivää otin kuitenkin raskaustestin. Se oli positiivinen! Tänä päivänä minulla on kolme tervettä lasta. Minulle ei tullut mieleenikään hankkia lääkärintodistusta siitä, etten saisi lapsia ilman leikkausta, ja että silloinkin se olisi kyseenalaista.
Olen kokenut muitakin ihmeparantumisia, muun muassa kasvaimen häviämisen munasarjastani. Olin matkustanut Malawista korkean verenpaineen takia Suomeen ja olin potilaana Auroran sairaalassa ja kävin myös Kätilöopistolla kasvaimen takia. Alustavasti sovimme leikkauksesta minua tutkineen kirurgin kanssa. Ennen seuraavaa tutkimusta, jossa leikkausaika sovittaisiin, kävin Niilo Yli-Vainion kokouksessa Messuhallissa sairaalasta käsin. Eräässä vaiheessa iltaa Niilo käski laittaa käden sairaan paikan päälle ja uskoa, että se paranee. Tein työtä käskettyä – ja paranin! Kätilöopiston kirurgi ei enää löytänyt kasvainta, eikä leikkausta tarvittu. Ainoa todistus paranemisestani on vain se, ettei minulla ole enää sen jälkeen ollut mitään kipuja eikä vaivoja. Ei tullut mieleeni pyytää lääkärintodistusta asiasta silloin aikoinaan.
Edellä kertomastani annan kunnian sille, jolle se kuuluu: Jeesukselle Kristukselle, joka on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti! Hän on sekä hengen, sielun että ruumiin Parantaja ja Vapahtaja. Olkoon Hänen nimensä ikuisesti ylistetty ja kiitetty!

Parantuminen Arvista Ja Väärinkäytöksistä.

Todistukseni Jumalan hämmästyttävästä armosta.

Ennen kuin aloitan todistukseni, koen tärkeäksi antaa sinulle jotain tietoja lapsuudestani, jotta voisit paremmin ymmärtää joitakin päätöksiä mitä tein elämässäni, vaikka ne olivatkin typeriä. Mutta jokainen päätös minkä olen elinaikanani tehnyt, olivatpa hyviä tai pahoja, ovat johtaneet minut tähän missä nyt olen ja olen erittäin kiitollinen sen vuorista ja laaksoista.

Silloin kun synnyin oli äitini ainoastaan viisitoista vuotta, ja nyt vuosia myöhemmin, kun olen käynyt anteeksiantamisprosessin ja monta muuta asiaa lävitse, olen pystynyt katselemaan hänen elämäänsä hänen silmillään, yrittääkseni paremmin ymmärtää miltä hänestä on tuntunut. Joku antoi minulle seuraavanlaisen ohjeen kun kamppailin kaiken tämän kanssa. Minulle sanottiin, että ehkä voisin antaa helpommin anteeksi, jos katselisin hänen elämäänsä hänen silmiensä lävitse eikä vammautuneen lapsen silmillä. Tiedätkö mitä? Se toimi. Voin nyt ymmärtää häntä selkeämmin. Hän ei ollut tarpeeksi kypsä pystyäkseen ottamaan vastuun itsestään, vielä vähemmän vauvasta. Joten hän lähetteli minut sinne ja tänne, jokaiselle joka tiettynä hetkinä oli valmis ottamaan minut vastaan. Useimmiten se oli isoäitini. Useita kertoja läpi elämäni, hän päätti haluavansa minut takaisin ja että hän siirtäisi minut jälleen asuinsijoiltani. En koskaan kokenut mitään tasapainoa elämässäni ja aina tuntui siltä, ettei kukaan oikeasti rakastanut minua tai halunnut minua.

Kun olin yhdeksänvuotias hän tuli ja otti minut pois isoäidiltäni, joka tässä hetkessä elämässäni, oli ainut äiti minkä olin koskaan tuntenut ja johon olin erittäin kiintynyt. Joka tapauksessa, äitini tuli ja vei minut Illinoisiin jossa hän asui. Tässä vaiheessa hän oli mennyt uudelleen naimisiin ja hänellä oli lisäksi kaksi muuta lasta, tämän uuden miehen kanssa. Hän vihasi minua ja ainut syy minkä löysin siihen, oli se, etten ollut hänen oma lapsensa. Se ei ollut oma vikani, vaikkakin syytin siitä itseäni useita vuosia. Hän alkoi pahoinpidellä minua fyysisesti, mutta yhdeksän vuoden iässä tuo muuttui, kun hän raiskasi minut. Tämä pahoinpitely kesti kolmetoistavuotiaaksi asti, kunnes kerroin äidilleni. Hän ei uskonut minua; itse asiassa, kukaan ei uskonut minua. Lopuksi jätin tämän asian ja hautaisin kaikki suuttumukset ja vihat vuosiksi, jotka ovat nyt sovittu ja anteeksi annettu, ja ne ovat kaikki Jeesuksen kalliin veren alla. Kunnia Jumalalle. Sanoin äidilleni että halusin takaisin Memphisiin elääkseni isoäidin kanssa ja hän antoi siihen suostumuksensa, koska koki että aiheutin niin paljon ongelmia ja hän ei halunnut tulla häirityksi.

Nyt minun isoäitini oli myöskin uudelleen naimissa ja tunsin itseni loukatuksi siitä kun hänetkin oli otettu minulta pois. Sinun täytyy muistaa, että olin ainoastaan lapsi ja koin että hän oli kaikki mitä minulla oli ja nyt olin menettänyt myös hänet. Olin hänelle vihainen ja aiheutin paljon ongelmia. Hän oli hyvin ystävällinen ja rakastettava minulle, mutta en pystynyt hyväksymään mitä hänellä oli tarjottavana minulle. Isoäitini meni lopulta pitkän kamppailun jälkeen oikeuteen ja sanoi tuomarille etten ollut hallittavissa ja etteivät pystyneet enää hoitamaan minua. Joten he siirsivät minut ja laittoivat asumaan kasvatuskotiin. Koti mihin minut sijoitettiin oli ihana, mutta tuohon aikaan en pystynyt näkemään asiat selvästi. Ainoa asia mitä pystyin näkemään oli se, että ainut ihminen joka olisi pitänyt rakastaa minua, oli myös kääntänyt selkänsä minulle. Halusin isoäitini, joten juoksin pois. Oikeus halusi selvittää olenko tosissaan, joten minut sijoitettiin, Tennesseen osavaltion holhottavana, tyttöjen katolilaiseen reformikouluun kolmeksi ja puoleksi vuodeksi. Nyt kun katson taaksepäin, voin rehellisesti sanoa, että se oli yksi parhaimpia asioita mitä minulle ikinä tapahtui. Mutta siihen aikaan oli kaikki mitä pystyin näkemään, se että olin totaalisesti yksin, vailla rakkautta ja etten ollut haluttu tässä suuressa maailmassa.

Nyt minä siirryn eteenpäin jonkun matkaa. Vuonna 1987 menetin kolme lastani heidän isälleen ja hävisin jutun totaalisesti. Käännyin raskaasti alkoholiin ja lopulta se johti crackiin ja kokaiiniin. Tässä vaiheessa olin menettänyt kaikki, sisältäen omanarvontunteen kun olin kääntynyt prostituutioon tukeakseni huumeriippuvuuttani. Olin pidätettynä useamman kerran moninaisista syytteistä, mutta en ollut koskaan tuomittu rikoksista enkä ollut koskaan rangaistustyössä. Tiedän että Jumala piti minusta huolta synneistäni huolimatta. Hän näki mitä minä voisin jonakin päivänä olla Hänessä. Annan JUMALALLE kaiken YLISTYKSEN, KUNNIAN JA MAINEEN siitä kaikesta mitä olen tänään ja siitä mitä tulen olemaan.

Huumeet ja vaellukseni oli vienyt minut moniin paikkoihin, mutta Joulukuun 20. päivänä 1990, tapasin miehen joka kertoi minulle Jeesuksesta ja siitä, miten Hän voi vapauttaa minut ja tehdä elämästäni esimerkin muille. En ollut syönyt pariin päivään ja hän kysyi minulta jos olin nälkäinen, joten hän vei minut ravintolaan ja osti minulle jotakin syötävää. Koko ajan hän kertoi minulle Jeesuksesta Kristuksesta. Hän kertoi minulle, että Kristus pystyisi ja tulisi vapauttamaan minut jos olisin halukas, ja miten Hän (Jeesus) tulisi antamaan minulle uuden elämän ilman niitä kipuja ja kaoottisuutta missä elin. Tietysti kristittynä oleminen ei poista meiltä kivun, vaikeudet tai koettelemukset. Mutta kun Kristus on sydämessämme, Hän antaa meille voiman päihittää vaikeudet ja kestää kovinakin aikoina. Aloin jakaa elämänkertomustani tälle miehelle ja silti hän sanoi Jeesuksen olevan vastaus, ja hän oli oikeassa. Siinä paikassa annoin sydämeni Herralle ja päätin elää Hänelle ja palvella Häntä loppuikäni.

Olin laulellut monta vuotta ja olin vahingoittanut ääneni huumeitten väärinkäytön takia. Olin käyttänyt väärin ne lahjat mitkä Jumala oli antanut minulle. Joten rukoilin ja sanoin Herralle, että jos Hän parantaisi ja palauttaisi ääneni, tulisin käyttämään tätä lahjaa Hänen kunniakseen loppuelämäni ajaksi. Nyt Jumala on tehnyt äärimmäisesti ja runsaasti enemmän, kuin mitä osasin kysyä tai ajatella. Laulut mitkä laulan ja muita mitä olen kirjoittanut, ne ovat kaikki Hänen. Olen ainoastaan välikappale joka pitää kynästä kiinni. Ei sillä ole merkitystä missä olet, Kristus tulee sinun tykösi ja kohtaa sinut, mikäli olet halukas antaa elämäsi mennä ja annat Hänen olla elämäsi Jumala ja elämäsi sisällä.

Minulla on ollut niin paljon ihmeitä kristityssä elämässäni kun olen itsekin kävelevä ihme. Yksi näistä ihmeistä koskee minua ja haluan myös jakaa sen kanssasi. Noin neljä tai viisi vuotta sitten minussa määriteltiin olevan parantumaton suolistosairaus. Lääkärit eivät olleet varmoja mikä se oikeasti oli, mutta olivat tulleet siihen johtopäätöksen, että koska kehossani oli haavaumia joka paikassa ja monta suolistossani, he sanoivat haluavansa suorittaa leikkauksen ja poistaa osan suolistosta. Vastaukseni oli, että halusin saada asian puolesta esirukousta, että uskoin Jumalan parantavan minut ja etten tulisi laisinkaan tarvitsemaan leikkausta. He menivät eteenpäin ja tekivät aikataulun missä minulle määrättiin toinen tutkimus seuraavalla viikolla, vain muutama päivä joulun jälkeen. Soitin sitten jouluaattona kaukopuhelun eräälle pastoriystävälle ja pyysin häntä rukoilemaan puolestani. Hän sanoi ettei siinä olisi mitään ongelmia, mutta että hän kuitenkin soittaisi muutaman minuutin päästä takaisin. Sillä aikaa kun odotin hänen soittoaan, otin noin kymmenen raamattua ja laitoin ne aukinaisina lattialle ympyrän muotoon ja yhden laitoin keskelle ympyrää. Kun hän soitti minulle takaisin, polvistuin keskimmäisen raamatun päälle ja sanoin: ”Rukoile”. Kun hän rukoili puolestani, kosketti minua Jumalan tuli ja meni lävitseni. Ihmeellinen rauha tuli ylleni. Menin sänkyyni ja nukahdin ( Aadam laitettiin syvään uneen ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kun Jumala irrotti kylkiluun tehdäkseen siitä naisen). Jumala teki saman minulle kun makasin siinä nukkumassa. Hän suoritti minulle leikkauksen parantaakseen ruumiini. Nukuin 17 tuntia ja kun heräsin oli verivuoto pysähtynyt ja niin oli myös tuska. Tiedän ilman epäilystä että parannuin Mestarin kallisarvoisen käden kautta. Kuukausittaiset lääkemenot olivat olleet noin $400 ja menin keittiöön ja heitin ne kaikki roskikseen. Menin takaisin tutkimuksiin kun olin ohjelmassa ja lääkärit olivat hämmästyneitä. Mitään haavaumia ei enää ollut olemassa ja minä vain kiitin Jumala Hänen parantavasta voimasta.

Olen nyt vihitty pastori ja olen naimissa ihanan miehen kanssa joka myös toimii pastorina. Tiedämme että Jumala on asettanut meidät yhteen pastorin virkaan ja nautimme siitä, kun saadaan palvella Herraa yhdessä. Olen nyt eteläisen gospelmusiikin laulaja ja sanoittaja. Herra on siunannut minua ja tulen jatkamaan tällä tiellä mihin Hän on minut asettanut, koska kaipaukseni on ainoastaan se, että saan palvella Häntä. Matkustan minne tahansa mihin minut kutsutaan antamaan todistukseni tai laulamaan, tai molempia. Jumala on ihmeellinen ja Hänen kunniakseen minä kirjoitan tämän. Jos yksikin sielu on tavoitettu millä tahansa tavalla, silloin tämä on arvokas.

Jälleen kerran; en voi olla kertomatta sitä, että se on Jumalan kunniaksi miksi olen tässä ja miksi elämäni on tänään sitä mitä se on. Koska ilman Kristusta emme ole mitään, mutta Hänen kauttaan olemme yhdistetyt perilliset Hänessä. Hän on meidän Vapauttajamme, Pelastajamme, Auttajamme ja Parantajamme. Ja mikä tahansa ongelma mikä meillä voi olla, ei ole Hänelle koskaan liian iso, Hänen auttaaksensa meitä. Meidän tarvitsee vain viedä ne Hänelle ja jättää ne Hänen jalkoihinsa ja Hänen huolekseen. Kiitän Jumala siitä, että Hänen voimansa vielä parantaa, yhä pelastaa ja yhä vapauttaa. Hän on hyvä koko ajan. Olen tehnyt virheitäni mutta Hänen armonsa on riittävä. Jumala rakastaa meitä ja jos me oikeasti tehdään parannusta ja tunnustetaan syntimme, on Hän uskollinen ja antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikista vääryyksistä.

Jos voimme auttaa ketään tuolla ulkona, ole ystävällinen ja ota meihin yhteyttä ja me teemme parhaamme auttaaksemme miten voimme. Jos sinulla on kysymyksiä rakkaista omaisista jotka ovat huumeriippuvaisia tai muissa väärinkäytöksissä, yritämme vastata kysymyksiisi. Jos emme tiedä, teemme parhaamme löytääksemme vastauksen sinulle. Jos sinulla on rakkaita joidenka puolesta haluat esirukousta, liitymme kanssasi iloisina, sopiakseen tuon henkilön Valtakuntaan. Ole ystävällinen ja muista aina, että me olemme ihmisiä ja että me teemme virheitä. Mutta tunnusta nämä virheet Jumalalle ja pistä ne Jeesuksen veren alle mahdollisimman pian. Jumala rakastaa meitä yhä ja Hän auttaa meitä kaikissa meidän tilanteissamme.

JUMALA SIUNATKOON JA PITÄKÖÖT TEIDÄT KAIKKI. ANNAN TÄYDEN OIKEUDEN KELLE TAHANSA JOKA VOI TÄTÄ TODISTUSTA KÄYTTÄÄ KOPIODAKSEEN SEN JA JAKAAKSEEN SITÄ JULKISESTI. MUTTA ANNA YSTÄVÄLLISESTI KAIKKI KUNNIA JA YLISTYS JUMALALLE. KIITOKSIA. OLEMME TEIDÄN VELJENNE JA SISKONNE KRISTUKSESSA JEESUKSESSA.

Kääntäjän kommentti: Jos kirjoitan heille, älä kirjoita suomenkielellä, sillä sitä he eivät osaa. He ovat englanninkielisiä. Muussa tapauksessa voit suomenkielellä ottaa yhteyttä osoitteeseeni: tulen@vapauteen.com

( Kääntänyt erityisluvalla englanninkielestä: Petri Sorvali, 2005, www.vapauteen.com )

MIKSI JEESUS?

Elämäni annettiin minulle Jumalan armon ja ystävällisyyden takia. Hän on kaiken antaja jota tulee kiittää jokaisesta lahjasta.

Synnyinpaikkani oli Nashville, Tennessee, 17 päivä syyskuuta, 1944. Olin toinen neljästä lapsesta jotka annettiin Harold ja Myrna Bectonille. Isä työskenteli rautateillä ja piti toista kokopäivätyötä mestaripuuseppänä. Ensimmäisenä opin häneltä kovan työn ja laadukkaan käsityötaidon. Äiti oli erittäin älykäs, lahjakas taiteilija ja kirjailija.

Ajat olivat enimmäkseen kovat perheelleni, koska isä joi rankasti. Perhe-elämä oli usein kaoottinen ja järkyttävä meille kaikille. Äidillä oli kahdesti hermoromahdus. Kuitenkin, Jumalan rakkaudellisella välittämisellä ja kristittyjen ystävien avulla, oli lapsuuteni ja teinivuodet merkitty myönteisillä kokemuksilla.

Koska kasvoin pituutta 202 senttimetriä ja rakastin urheilua, menestyin erinomaisesti koripallossa ja baseballissa, voittaen urheilustipendin David Lipscombin yliopistolle Nashvillessä. Korkeakouluvuosien aikana painiskelin ajatuksillani, päättäessäni sitä, tuleeko minusta urheiluvalmentaja, neuvonantaja tai pastori. Joku voisi sanoa että minusta lopulta tuli kaikkea kolmea – mutta uskon että sana ”pastori” merkitsee minulle kaikesta eniten.

Kolmantena vuotena korkeakoulussa painiskelin elämän tarkoituksella ja merkityksellä, erityisesti sillä, rakastiko Jumala minua ja oliko hän halukas antamaan syntejäni anteeksi. Erään matkan aikana Läntiseen Lafayetteen, Indianaan, tulin vakuuttuneeksi siitä, että ilman Jumalaa elämälläni ei olisi merkitystä, ei iloa eikä toivoa elämästä, haudan tuolla puolen. Tämän matkan aikana eräs ystävä keskusteli kanssani tuntikausia Kristuksen ilosanomasta. Muistan nuo tunnit yhtä kirkkaasti kuin ne olisivat tapahtuneet eilen. Syntisyyteni ahdisti minua. Tunsin itseni kadotetuksi. Epäilin arvoani. Ystäväni otti kärsivällisesti aikaa näyttääkseen minulle tärkeitä totuuksia raamatusta, erityisesti Roomalaiskirjeestä, luvuista 5 ja 6.

Jumalan rakkaus alkoi vähitellen tuntua lämpimältä kylmän sieluni ympärillä. Aloin uskomaan että ”Kristus kuoli syntieni tähden,” juuri niin kuin raamattu sen sanoo. Tulin täysin vakuuttuneeksi siitä, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika ja minun pelastajani ja Herra. Tunsin kiirettä vaatia Häntä itselleni ja saadakseni anteeksiantamusta kaikille synneilleni. Niin kuin nuo, helluntaipäivänä jotka tulivat vakuuttuneeksi siitä että Jeesus oli luvattu pelastaja, huusin ulos…”mitä minun pitää tehdä pelastuakseni?” Silloin ystäväni Ed sanoi minulle, että minun on käännettävä sydämeni Jumalan puoleen ja tulla kastetuksi Kristukseen, ja niin Jumala tulisi puhdistamaan minut täysin menneistä, tarjoten minulle uuden elämän ja antaen Henkensä lahjana elääksensä minussa.

Mentiin erääseen paikkaan missä oli vettä, ja minut upotettiin Kristukseen, luottaen ainoastaan Jeesuksen Kristuksen veren puhdistavaan voimaan pelastuksekseni. Se ilo jota koin, kun laskin alas entisen taakkani ja nousin ylös tuosta vedestä, oli jännittävä, ja samanaikaisesti myös rauhoittavin hetki jota olen koskaan tuntenut elämässäni. Suhtauduin kunnioittavasti siihen että Jumala rakasti minua niin paljon. Koin että olin Jumalalle suuressa arvossa siitä syystä mitä Hän oli tehnyt sielussani.

Tuona yönä tein lupauksen että etsisin, rakastaisin ja palvelisin Häntä. Tuo lupaus on antanut elämälleni suunnan joka päivä tuon jälkeen. Olen kaatunut ja tunaroinut useasti, mutta en ole koskaan epäonnistunut nousemaan jälleen yrittääkseni elää ”Jumalan lapsena.”

Kirjoitin pienen vihkosen nimeltään Ota kaikki irti Jumalan lapsena olemisesta joka korostaa varmuuttani siitä mitä olen – Kristuksen tähden. Olen kristitty – en enempää, en vähempää, ja se on Jumalan suurenmoisen ystävällisyyden ja armon takia elämässäni. Olen suunnitellut kuolla kristittynä, sellaisena joka pyrkii rakastamaan Jumalaa ja rakastamaan lähimmäistäni parhaan kykyni mukaan. En aio lopettaa.

En aio koskaan pyydellä anteeksi uskoani, mutta etsin aina keinoja elääkseni sitä sellaisella tavalla, että muut ajattelisivat hyvää Jumalastani. Etsin tapoja puhuakseni rohkeasti ”totuutta rakkauteen” milloin tahansa Jumala tarjoaa mahdollisuuden minulle, auttaakseni jotain toista ihmistä ymmärtämään Hänen rakkauttaan.

Aion aina etsiä keinoja vakuuttaakseni rakkaudellisesti, ennemmin kuin käskeä ympärillä olevia ihmisiä. Jokaisella persoonalla, uskovaisella tai uskosta osattomalla, on arvokkuutta Jumalan edessä ja on vapaa valitsemaan Hänet ja Hänen tiensä – tai olla tekemättä niin. Uskon että jokaisella meillä on sielu ja Jumal-muotoinen tyhjiö jonka vain Hän pystyy täyttämään jos me olemme tullaksemme onnellisiksi ja voittaakseen kuoleman. Jeesus on Herra ja yhtenä päivänä kaikki tulee sanomaan että se on totta. Siihen päivään asti voi jokainen päättää Jumalan paikan omassa elämässään.

Ihmeitä

Näkö parantui

Kuulin että Frank olisi tulossa kirkkoomme ja tiesin hänen olevan luja uskovainen kätten päällepanemisessa. Jonkin aikaa olin kamppailut näköni kanssa. Oli vaikeata lukea, aloin saamaan päänsärkyä, epäselvän näön ja katselin ristiin. Viikkoa ennen kokousta aloin sanomaan jokaiselle jonka näin, että tulisin paranemaan seuraavana sunnuntai-aamuna kun päälleni laitetaan kädet. Tiesin että Jeesus kantoi ruoskaniskut jotta minä voisin parantua. Kuten arvata saattaa, kun alttarikutsu tuli laittoi Frank kädet yläpuolelleni ja minä parannuin. Ja minä tiesin sen! Neljä päivää myöhemmin pystyin lukemaan tiekarttaa, ja sinä tiedät kuinka pientä se on. Kun Frank tuona päivänä saarnasi Jumalan Sanaa parantumisesta, et voinut muuta kuin parantua. Halleluja Jumalan Karitsalle. Kiitos Jeesus!
Daphne B, Waller, Texas, United States

14 vuotias parantui selkärangan sivusuuntaisesta käyristyneisyydestä
(scoliosis) ja täyttyi Pyhällä Hengellä

Jumala on niin hyvä. Kirkkoni kevätherätyksen aikana täytyin Pyhällä Hengellä ensimmäisen illan aikana ja seuraavana parannuin skoliosiksesta. Seuraavana päivänä kun Jumala oli parantanut minut, voit muistaa, tein taaksetaivutuksen! Lopulta menin takaisin kiropraktikolle ja sanoin heille että Jumala on parantanut minut skoliosiksesta. He eivät uskoneet minua joten he ottivat röntgenkuvia ja tietysti, selkärankani oli täydellisesti suora. Sitä pystyi näkemään kuinka se oli muuttunut. Haluaisin sinun myös tietävän ettei herätys loppunut…vieläkin se jatkuu. Olen niin kiitollinen että sallit Jumalan käyttää sinua. Sinä olet ollut siunaukseksi perheelleni tuosta syystä ja olen varma että moni muu kokee samalla tavalla kuin minä.
Jessica M, Clinton, North Carolina, United States

Jumala pitää huolen

Parantunut fibromyalgiasta

Äidin nokkosihottuma parantui ja hänen poikansa täyttyi Pyhällä Hengellä

Parantui Lymen taudista

Vuonna 1991 kuusivuotiaalla tyttärelläni diagnosoitiin Lymen tauti. Perheemme eli hyvin metsäisellä maatila-alueella New Jerseyssä missä Lymen tauti oli yleinen. Tauti aiheutti päänsärkyjä, ihottumaa, kuumetta ja kipua nivelissä. Päänsäryt olivat sekoitusta opituista häiriötiloista ja neurologisista ongelmista. Yksi lääkäri ehdotti Melissaa jokapäiväiseen suonensisäiseen antibioottilääkitykseen. Vuonna 1993 osallistuessamme jumalanpalvelukseen missä Frank Butler puhui, siellä oli rukousta sairaitten puolesta kokouksen lopussa. Melissa kieltäytyi menemästä eteen rukoiltavaksi, sanoen että jos Jumala haluaisi parantaa hänet, Hän olisi tehnyt sen aikaisemmalla esirukousajankohdalla. Vihdoin hän meni eteen ja Frank rukoili hänen puolestaan ja hän parantui! Totesin kuukausia myöhemmin että 11 vuotias poikani sai hänet vakuuttuneeksi menemään esirukoiltavaksi lahjomalla hänet purukumipalalla!
Jeanette M, Spring, Texas, United States

Pelastettu, vapautettu huumeista ja alkoholista – nyt Pastorina

Siitä huolimatta että aikoinaan tunsin Herran Jeesuksen, aloin käyttämään vahvoja huumeita ja alkoholia. Sen seurauksena menetin kaikki minkä eteen olin tehnyt työtä. Menetin taloni, autoni, avioliittoni ja arvokkuuteni. Vuonna 1987 äitini houkutteli minut kirkon jumalanpalvelukseen missä Frank Butler oli vierailevana puhujana. Ensin kieltäydyin menemästä koska olin ryypännyt, mutta tuntien itsesääliä menin siitä huolimatta. Koin elämäni ensimmäistä kertaa Jumalan läsnäolon todellisena ja sen profetaalisen lahjan mikä virtasi veli Frankin kautta. Eräs veli oli juuri lopettanut kertomasta surullista tarinaansa ennen kuin saavuimme kirkolle. Kun veli Frank rukoili hänen puolestaan hän toisti jokaisen sanan mitä oli kertonut minulle – olin hämmästynyt ja yritin käsittää sitä! Kun olin asettunut istumaan osoitti hän yhtäkkiä sormensa minua kohti ja kysyi minulta tiukasti: ”Entäs sinä?” Pelko ja Herran tuomio ampui lävitseni niin kuin valaistu nuoli. Seisoin ja tärisin. Halusin valehdella koska olin tottunut valehtelemaan sangen hyvin, mutta en voinut valehdella sen suuren tuomion tuntemuksen alla mikä nielaisi minut. Kun tunnustin olevani luopio hän vastasi: ”Olet puhunut totuudenmukaisesti!” Olin niin järkyttynyt että aloitin heti nyyhkyttämään! Minut lykättiin uuteen asemaan Jumalassa enkä ole ollut entiseni tuon kohtaamisen jälkeen. Kiitän yhä Jumalaa palvelija veli Frankin käyttämisestä. Nykypäivänä olen pastorina kasvavassa seurakunnassa ja tuona aikana en olisi koskaan arvellut veli Frankin yhä olevan elämässäni, johdattamassa herätystä seurakunnassamme. Moni on täyttynyt Pyhän Hengen voimalla hänen palvelustyönsä kautta ja me iloitaan kun veli Frank tulee jakamaan Jumalan rakkautta kanssamme. Riemuitsen suuresti ja korotan Herraa Jeesusta Kristusta pelastuksesta ja vapautuksesta minkä Hän sai aikaiseksi elämässäni.
John B, Corsicana, Texas, United States

Minun 8 vuotias tyttö täyttyi Pyhällä Hengellä

Minä todellakin iloitsin käynnistäsi seurakunnassamme viime sunnuntaina. Se on päivä mitä aina tulen muistamaan koska 8 vuotias tyttöni kastettiin Pyhällä Hengellä! Ja, jos saan lisätä, hän puhuu kielillä joka päivä! Kunnia Jumalalle! Kiitos, uudelleen, ja saakoon Jumala runsaasti siunata sinua ja perhettäsi ja pastorin tehtäviäsi.
Mrs. Pam A, Huntsville, Alabama, United States

Vapautettu huumeista, depressiosta ja itsemurhasta

Vuonna 1991 minulla oli vaihdevuosioireita ja lääkärit määräsi minulle hormonipillereitä mitkä aiheutti minulle masennusta. Lääkärit eivät muuttaneet annostusta ja minusta tuli stressaantunut ja sain paniikkikohtauksia. Kun lääkärit eivät voineet auttaa minua he lähettivät minut psykiatrian lääkäreille. Kokeilivat minulle erilaisia pillereitä mutta mikään ei auttanut. Kun hyväksyin itseni yhteen sairaalaan 30 päiväksi minut asetettiin mielisairasosastolle missä minut huumattiin entistä enemmän. Tässä vaiheessa olin ankarasti masentunut ja itsemurha-ajatuksissa. Psykiatrit sanoivat aviomiehelleni että kokeilevat sähköshokki hoitoa. Perheeni oli niin järkyttynyt että ottivat minut ulos sairaalasta. He sanoivat heille, etteivät aio sallia heidän ”käristävän aivojani” kun he olivat jo tehneet tarpeeksi vaurioita. Hyväksyin itseni huumehoitokeskukseen $15000 maksulla, päästäkseni eroon huumeista joista olin tullut riippuvainen. Kun lähdin pois kolmekymmentä päivää myöhemmin oli yhä riippuvainen. Tässä minä olin, ihminen joka ei koskaan juonut alkoholia tai harjoittanut huumeita, nyt huumeriippuvainen! Olin häpeissäni enkä voinut hillitä itseäni. Viisi kertaa olin yrittänyt itsemurhaa. En koskaan ajatellut parantuvani, koska olin yrittänyt niin monta asiaa eikä mikään toiminut. Kesäkuussa 1995 kuulin että tulemme saamaan herätyksen kirkossamme ja että evankelista oli hyvin voideltu. Hänen kokouksissaan oli tapahtunut paljon ihmeitä. Olin päättänyt lähteä. Menin eteen ja evankelista, Frank Butler, rukoili puolestani. Herätyksen kolmantena päivänä tunsin erilaiselta. Minulla oli motivaatio ja huomasin joka päivä ottavani vähemmän pillereitä ja tunsin etten enää tarvitse niitä. Kaksi viikkoa myöhemmin masennuksen henki oli murtunut. Minut oli päästetty täydellisesti vapaaksi! Ei enää huumeiden ottoa! Omaiseni näkivät ihmeellisen muutoksen minussa ja lääkärit olivat hölmistyneitä! Olen ollut vapaa kolme vuotta, minulla on hyvä työpaikka, ja annan kaiken ylistyksen ja kunnian Herralle!
Leatha H, Parker, Colorado, United States

TODISTUKSENI

”Uudestisynnyin” tai ”Pelastuin” vuonna 1980. Voin muistaa päivän aivan kuin se olisi ollut eilen. Nuoruudessani olin hyvin aktiivinen urheilussa, erityisesti pesäpallossa. Pelasin takakenttäpelaajana. Yhtenä päivänä kun olin ottamassa palloa kiinni, kompastuin ja satutin jalkani. Tuska oli hirmuinen ja nilkuttelin pois kentältä. Kun päivä muuttui illaksi, yltyi kipu pahemmaksi. En oikeastaan halunnut lähteä sairaalaan, suoraan sanoen, ei ollut varaa lääkinnällisiin kuluihin. Liottelin itseäni kylvyssä vähän aikaa. Kun olin kylvyssä sain puhelinsoiton äidiltäni joka kutsui minut kirkolle. (Mitä hän oli tehnyt monta, monta kertaa aikaisemminkin.) Katselin vaimoani ”voi ei taas” -ilme silmissäni ja kerroin äidilleni että olin loukannut itseni ja arvelin etten voi kävellä. Ripustin puhelimen ylös ja jatkoin kylpemistä. Tuska jalassa vain paheni ja ajatus kirkkoon menemisestä äidin kanssa kalvoi mieltäni, kunnes lopulta pyysin vaimoni soittamaan hänelle takaisin sanoakseen hänelle, että olen tulossa mutta että äidin olisi ajettava.

(Äitini oli puhunut minulle monta vuotta Jeesuksesta ja hänen paluustaan ja miten minun pitäisi vastaanottaa hänet syntien anteeksisaamiseksi. Itse asiassa muistan miten teini-ikäisenä kävelin sisään kotini etu-ovesta ja miten oli pakko kävellä ihmisten yli jotka olivat saaneet Pyhän Hengen kasteen. Nämä ihmiset makasivat kotini lattialla äsken Pyhän Hengen täyteyden saaneena. Nääs kun vanhempani olivat vahvoja uskovaisia ja he pitivät kiireesti kokoon kyhättyjä kokouksia kerta toisensa jälkeen. He harjoittelivat uskoaan Jeesukseen. He tahtoivat jakaa evankeliumia ja ylistää Jeesusta ja laittaa käsiään näitten ihmisten päälle ja monta kertaa ihmiset täyttyivät Pyhällä Hengellä. Voit ajatella että nämä kokemukset olisivat olleet tarpeeksi vakuuttaakseen minut. Näytti siltä että minne menenkin, kohtaisin ihmisiä kertomassa minulle Jeesuksesta. En voinut päästä pois.)

Joka tapauksessa menin kirkkoon ja istuin keskiosassa ja yritin sekoittua joukkoon. Ihmettelin miksi olin siellä. Kuitenkin palautin mieleeni, että tämä oli onnellinen paikka, täynnä veisuja ja hymyileviä ihmisiä. Tämä ei ollut mikään ”Helvetti ja tuhat tulimmaista” -kirkko. Ihmiset ylistelivät Jumalaa ja jakoivat todistuksiaan siunauksista ja parantumisista ja monesta muustakin asiasta. En oikein tiennyt mikä kaikella tällä pitäisi tehdä. Meinaan, ihmiset makasivat lattialla ja vapisivat hallitsemattomasti Jumalan voiman alla. Joka tapauksessa saarnaaja jakoi sanomansa. (Siellä oli noin sata ihmistä). Saarnan keskivaiheessa minut valtasi ajatus siitä, että minä tarvitsen Jeesusta; se laitettiin sydämelleni. Tunsin itseni vähän pelästyneeksi ja kaikki mitä tein, oli että sanoin sisälläni: ”Herra muista minut”. Saarnaaja lopetti yhtäkkiä saarnansa, tuli alas saarnastuolistaan ja käveli käytävää pitkin, pysähtyen juuri siinä kohtaa missä istuin. Ja se oli niin kuin hän olisi kuunnellut jotain jota en voinut nähdä. Tuossa vaiheessa hän kutsui minut ulos käytävälle kohdatakseni hänet. Hän laski kädet päälleni ja alkoi rukoilla kielillä puhuen. Jumalan voima kaatui päälleni kuin alasin. Se tuntui kuin herkeämättömältä sähkölataukselta ja kaaduin taaksepäin lattialle. Kun kaaduin lattialle voin muistaa että tuntui siltä, kuin en olisi edes ollut kehossani. Olin jollain tapaa kirkossa ja jollain tapaa en. Kun lopulta kaaduin lattialle, se oli enemmänkin putoamista höyhensänkyyn. Voimassaoleva sähköisyyden tunne virtasi lävitseni ja kehoni vapisi ja tärisi. Itkin myös hallitsemattomasti. Tämä kokemus kesti jonkin aikaa ja lopulta nousin ylös lattialta ja olin täynnä rauhaa joka on yläpuolella sen mitä sanoilla voi kuvata. Myös kipu jalastani oli hävinnyt. Tuossa hetkessä tiesin kolme asiaa: Jeesus oli todellinen ja ehdottomasti elävä, olin saanut ikuisen anteeksiannon ja hyväksytty hänen perheeseensä, ja että hänen paluunsa olisi pian.

Täytyin sentapaisella rakkaudella ja rauhalla mikä oli nähtävissä jokaiselle joka tunsi minut. Olin vielä oma itseni mutta olin aivan erilainen. Tuon tilaisuuden jälkeen olen kokenut ja todistanut monta ihmettä. Havaitsin että Jeesus on ystäväni ja että hän oli odottanut minua kauan. Olen rukoillut sairaitten ja tautisten puolesta ja Jeesus on parantanut heidät (mukaan lukien syöpäpotilaat). Minulle on annettu ilmestyksiä ja unia hänen paluustaan, niin kuin myös ilmestyksiä onnettomuuksista ihmisten elämässä, mitkä ovat osoittautuneet oikeaksi. Kerroin yhdelle naiselle tuollaisesta ilmestyksestä mikä koski häntä. Yksityiskohdat olivat niin tarkat että arvelen hänen leukansa edelleen roikkuvan hänen jaloissaan. Hänen tarkat sanansa olivat: ”Olen ällikällä lyöty, miten pystyit tietämään nämä asiat?” Sanoin, Jeesus näytti minulle jotta voisit tietää että hän on todellinen ja että hän rakastaa sinua.

Mikään muu ei anna minulle enemmän iloa kuin ilosanoman jakaminen muille. Haluan jakaa ilmestykset jotka olen saanut Jeesukselta kaikkien kanssa ja olla hänen käytössä oleva palvelija, hänen lastensa rakennukseksi.
Sillä tarkoituksella että auttaisin heitä elämään Jumalan kaikissa lupauksissa, kaikessa rakkauden runsaudessa ja täydellisessä auktoriteetissa, minkä hän tarkoitti kaikille lapsilleen toimiakseen niissä. Tähän nimenomaiseen tarkoitukseen minut on kutsuttu.

Tämä on se tapa millä Jeesus päätti ilmaista itsensä minulle. Ei hänen tarvitse tehdä sitä samalla tavalla sinulle. Hän tietää mitä kautta mennä ihmiselle. Kutsu Jeesus elämääsi tänään ja ala nauttimaan Jumalan valtakunnan aarteista. Älä enää tuhlaa toista päivää. Hänen kätensä ovat ojennetut tällä hetkellä jotta sinä saavuttaisit hänet. Hänen korvansa ovat kallistuneet sinuun puoleesi. Hänen tulee kuulemaan sinun itkusi ja hän tulee vastaamaan sinulle ja sinä tulet silloin tietämään että se on kaikki totta. Aamen.